Ei mul oikeestaa ollu mitää erikoisempaa asiaa. Aattelin tulla muute vaa kirjottelee ku tuli semmone kirjotus fiilis. Oon täs viime päiviin kelannu tosi paljon kaikkee vaihtoon liittyvää. Tuntuu et aika vaa hupenee ja koht on enää muutama päivä jälellä. Mihi tää kesäkuuki on iha yhtäkkii menny? Tuntuu etten oo saanu tehtyy viel oikee mitää, mitä ollaa kavereiden kaa suunniteltu nyt kesäks ja koht onki jo heinäkuu ! Elokuulle ei uskalla kauheesti mitää suurempii suunnitelmii tehäkkää, kosk ei tiiä et millon se lähtö tulee. Kaikki suunnitelmat pitäis saada toteutettuu kuukauden sisällä... Ei neljä viikkoo riitä mihinkää !
Must on outoo miettii et iha muutama kuukaus enää ja oon Jenkeis. Oon vieraas perhees, iha vieraas kaupungis, vieraas talos. Nukun vieraas sängys jonkun muun huonees. Puhun vierasta kieltä, ihan kaikki tutut ihmiset jää Suomeen ja joudun keräämään uuden ystäväpiirin vieraista, uusista ihmisistä. Oon miettiny miten mikäki yksinkertane juttu tulee menee. Esim. millasta se ihan normaali oleilu perheen kanssa siellä on. Miten mä pystyn olla siellä samalla tavalla ku mä nyt oon kotona, istun sohvalla kattomas TV:tä ja käyn tollee noi vaa jääkaapilla ku tulee jano. Pitääks mun ostaa omat shappoot ja hoitoaineet vai saanko käyttää sen perheen omii? Jos mennää johoki ulos syömää, pitääks mun maksaa mun omat ruuat? Tietenki noiki asiat selvii iha vaa kysymällä, mut tollasii pikku juttui en oo tullu ajatelleeks ennen ku nyt iha viime kuukausien ja viikkojen aikana.
Miten kaua menee siin et totun siihe elämää ja tunnen oikeesti olevani osa sitä perhettä? Millasii ne ekat päivät koulussa tulee olee, sillo ku en viel tunne sielt ketää? Mitä jos kaikki meneeki pielee, mitä jos mulla ja hostperheellä ei vaa toimi yhteen ja joudun vaihtamaan perhettä? Mitä jos en mitenkää sopeudu siihe elämään siellä? Mitä jos en saakkaa kavereita sieltä? Kumpi loppujen lopuks tulee olee vaikeempaa, Suomesta lähteminen vai Jenkeistä lähteminen? Miltä tuntuu sanoo moikat kaikille ystäville? Miltä tuntuu kattoo viimesen kerran ystäviä ja perhettä silmiin tietäen ettei nää niitä samoja silmiä ku vasta vuoden jälkeen tai max. koneen näytöllä. Miltä tuntuu jättää kodin tuttu tuoksu ja tutut tavarat vuodeks? Miltä tuntuu jättää tuttu kieli ja tutut tavat? Suomesta lähtiessä, kaikki tuttu jää taakse ja joudun yksin pärjäämään vieraassa paikassa ja rakentamaan uuden elämän siellä. Tosin, mä varmasti palaan takas Suomeen. Jenkeistä lähtiessä en tiiä tuunko koskaa enää näkemään niitä ihmisiä siellä. En tiiä tuunko koskaa enää takas sinne, ja jos tuunki, en tiiä meneeks siihen vuosi vai kymmeniä vuosia.
En vaa osaa viel kuvitella itteeni elämässä Jenkeissä.
